skitsofreniainfo.fi - Lue lisää »

Skitsofrenian oireet › Miten psykoosin ennakko-oireet tulisi huomioida sairastumisen jälkeen? | Skitsofreniainfo

Skitsofreniainfo.fi Spined HTML

Skitsofrenian oireet › Miten psykoosin ennakko-oireet tulisi huomioida sairastumisen jälkeen? | Skitsofreniainfo Ajankohtaista Skitsofrenia Oireet Hoito Selviytyminen arjesta Skitsofreniasta kysyttyä Mama Skitsofrenia Sairastumisen syyt Psykoosi Oireet Kognitiiviset oireet Sairauden diagnosointi Kulku ja ennuste Hoito Vaihtoehtoiset lääkemuodot Lääkehoidot Sairaalahoito Terapia ja kuntoutus Sairauden vaiheet Elämänlaatu Kognitiivinen kuntoutus Selviytyminen arjesta Skitsofrenia ja toimintakyky Tukea sairastuneelle Omaisten tuen tarve Päivin tarina Ajankohtaista Puheenvuorot Paniikkihäiriöt Skitsofreniasta kysyttyä Kysymysarkisto Mama Sairaus Hoito Selviytyminen Kaikki artikkelit Ennakko-oireet Kognitiiviset oireet Oireet Sairauden diagnosointi Sairauden kulku ja ennuste Miten psykoosin ennakko-oireet tulisi huomioida sairastumisen jälkeen? Ennen psykoosisairauden toteamista, sairastuneilla on usein esiintynyt edeltävästi jonkinlaisia psykoottistyyppisiä oireita. ”Sairastumisen jälkeen voidaan usein todeta, että merkkejä psykoosisairauden, esimerkiksi skitsofrenian, puhkeamisesta on ollut jo pitkään. Siksi monet sairastuneista ja heidän läheisistään saattavat haluta tietää, miksi psykoosisairauden toteaminen kesti niin pitkään”, kertoo tutkija Maija Lindgren Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta. Tyypillisesti tähän niin sanottuun esioirevaiheeseen kuuluvat oireet ovat luonteeltaan samankaltaisia mutta lievempiä kuin psykoosin positiiviset oireet, kuten harhaluulot, epäluulot sekä erilaiset aistiharhat. Oireilu ei aina ole merkki psykoosisairaudesta Lindgrenin mukaan terveydenhuollon näkökulmasta tarkasteltuna tilanne on haasteellinen ainakin kahdesta syystä: ensinnäkin psykoottistyyppiset oireet ovat suhteellisen yleisiä ja osalle ohimeneviä, eikä läheskään kaikille niistä kärsiville ei koskaan kehity varsinaista psykoosisairautta. Toisaalta kyseiset oireet saattavat liittyä myös muihin ei-psykoottisiin häiriöihin, kuten masennukseen ja ahdistuneisuuteen. ”Tieteessä pyritään kuitenkin jatkuvasti luomaan ja kehittämään entistä parempia ennustemalleja, joiden avulla voitaisiin haarukoida yhä tarkemmin niitä henkilöitä, jotka ovat todellisessa riskissä sairastua esimerkiksi skitsofreniaan”, Vaikka esimerkiksi skitsofrenian diagnosointiprosessia ei voida nopeuttaa juuri edellä mainituista syistä pitää Lindgren tärkeänä, että hoidon piiriin hakeuduttaisiin mahdollisimman pian: ”Eri tutkimuksissa on havaittu, että oireilua on yleensä keskimäärin jatkunut aika pitkään ennen hoitoon hakeutumista. Mitä pidempi on hoitamattomien psykoosioireiden kesto sitä vaikeahoitoisemmaksi ja ennusteeltaan heikommaksi tilanne menee”.  Tämän lisäksi kyseiset oireet voivat heikentää elämänlaatua ja niitä voi olla vaikeaa itse tunnistaa.  Miten ennakko-oireet tulisi huomioida skitsofrenia-diagnoosin jälkeen? Skitsofrenian ennakko-oireiden ja psykoosin uusiutumisesta kertovien varomerkkien yhteyttä on tutkittu toistaiseksi melko vähän, ja siksi yhtäläisyyksien todentamiseen kaivattaisiin lisää tieteellistä näyttöä. Lindgrenin mielestä voidaan kuitenkin yleisesti ottaen sanoa, että yksilötasolla tarkasteltuna ennakko-oireet ja varomerkit ovat yleensä samoja, joten niiden tunnistaminen ja niihin reagoiminen on sekä hoidollisesti että ennusteen kannalta ensiarvoisen tärkeää. Tähän asiantuntijalla on antaa muutama hyvä neuvo: ”Suositeltavaa on tehdä mahdollisimman konkreettinen lista niistä ennakko-oireista, joita alkuvaiheessa on esiintynyt. Myös läheisiltä olisi hyvä kartoittaa, minkälaisia oireita he ovat havainneet alkuvaiheessa. Mitä kattavampi lista saadaan koottua, sitä paremmin se auttaa sekä sairastunutta että läheisiä havaitsemaan varomerkkejä varhaisessa vaiheessa. Varomerkkejä voi ajatella ikään kuin hälytyskellona, jotka kertovat siitä, että stressitaso on nyt liian kova tai kuormitus liian suurta. Siksi onkin suositeltavaa miettiä etukäteen, mitkä ovat juuri tälle henkilölle ominaiset kuormituksesta kertovat merkit ja miten stressitasoa saa laskettua oireiden ilmaantuessa”. Lindgrenin mukaan ennakko-oireiden kirjaamisen lisäksi olisi tärkeää merkitä muistiin myös mahdollisimman konkreettinen toimintasuunnitelma siitä, mitä oireiden ilmaantuessa tulisi tehdä. ”Käytännössä tämä voisi toimia siten, että yhteistyössä hoitotiimin kanssa henkilölle tehdään oma listansa niistä keinoista, joilla hän voi itse pyrkiä vähentämään esimerkiksi omaa stressitasoaan, joka tiettävästi lisää uuden psykoosijakson riskiä”, Lindgren ohjeistaa. Hyvässä toimintasuunnitelmassa on asiantuntijan mukaan myös mahdollisimman kattava lista niistä läheisistä ja hoitotiimiin kuuluvista terveydenhuollon ammattilaisista, joihin sairastunut voi ottaa vaivattomasti yhteyttä, mikäli oireilu herättää huolta.        Lue lisää: Kognitiivisten oireiden huomioiminen yhä tärkeämpi osa skitsofrenian hoitoa » Skitsofrenia Skitsofrenia ja sairaudentunto Skitsofrenia Sairastumisen syyt Psykoosi Oireet Ennakko-oireet Kognitiiviset oireet Oireet Sairauden diagnosointi Sairauden kulku ja ennuste Hoito Hoito Hoitosuunnitelma Näkökulma skitsofreniahoidon valintaan Kuntoutus Vaihtoehtoiset lääkemuodot Hoito Lääkehoito Sairaalahoito Elämänlaatu Kognitiivinen kuntoutus Selviytyminen arjesta Perhenäkökulma Skitsofrenia ja toimintakyky Tukea sairastuneelle Elyn Saks Omaisten tuen tarve Päivin tarina Ajankohtaista Asiaa skitsofreniasta -tilaisuuden puheenvuorot Skitsofrenian uusiutuminen Kysymysarkisto Kysymysarkisto SIVUKARTTA | PALAUTE | Tietosuojakäytäntö ja vastuuvapauslausekeOy H. Lundbeck Ab Logomo Byrå, Köydenpunojankatu 14, 20100 Turku Puh. 02 276 5000 Otsuka Pharma Scandinavia AB, Birger Jarlsgatan 27, 111 45 Stockholm, Sweden. Puh. + 46 8 545 286 60