skitsofreniainfo.fi - Päivin tarina

Skitsofrenia ja arki › Kirjoittamistyö auttoi selviytymään skitsofreniasta | Skitsofreniainfo

Skitsofreniainfo.fi Spined HTML

Skitsofrenia ja arki › Kirjoittamistyö auttoi selviytymään skitsofreniasta | Skitsofreniainfo Ajankohtaista Skitsofrenia Oireet Hoito Selviytyminen arjesta Skitsofreniasta kysyttyä Mama Skitsofrenia Sairastumisen syyt Psykoosi Oireet Kognitiiviset oireet Sairauden diagnosointi Kulku ja ennuste Hoito Vaihtoehtoiset lääkemuodot Lääkehoidot Sairaalahoito Terapia ja kuntoutus Sairauden vaiheet Elämänlaatu Kognitiivinen kuntoutus Selviytyminen arjesta Skitsofrenia ja toimintakyky Tukea sairastuneelle Omaisten tuen tarve Päivin tarina Ajankohtaista Puheenvuorot Paniikkihäiriöt Skitsofreniasta kysyttyä Kysymysarkisto Mama Sairaus Hoito Selviytyminen Kaikki artikkelit Perhenäkökulma Skitsofrenia ja toimintakyky Tukea sairastuneelle Elyn Saks Omaisten tuen tarve Päivin tarina Kirjoittamistyö auttoi selviytymään skitsofreniasta Päivi aloitti opiskelun Helsingin yliopiston Valtiotieteellisessä tiedekunnassa vuonna 1986 ja sai maisterin paperit vuonna 1992. Valmistumisen jälkeen hän työskenteli jonkin aikaa sosiaalitoimistoissa sosiaalityöntekijänä. Tällöin alkoivat ensimmäiset masennuksen merkit ilmaantua ja elämä ympärillä alkoi muutenkin synkistyä. Läheisen ystävän kuolema oli lopulta Päiville liikaa, ja hän päätyi mielenterveystoimistoon pyytämään apua. Lamaannuttava väsymys Päivin suurin ongelma oli jatkuva ja lamaannuttava väsymys, joka teki yksin selviytymisen mahdottomaksi. Päivi alkoi kärsiä myös harhoista. Mielenterveystoimistosta Päivi passitettiin Terveyskeskuksen vuodeosastolle useiksi päiviksi ja sieltä lopulta Kellokoskelle hoitoon. Vuonna 1994 Päivillä diagnosoitiin psykoottinen masennus. Skitsofreniadiagnoosin hän sai joskus tämän jälkeen. Tiedusteltaessa tarkkaa ajankohtaa, Päivi toteaa että vuosien 1994 ja 2001 välinen aika oli hänelle enemmän tai vähemmän sumussa elämistä. ”Sitä mieletöntä väsymystä ja ahdistuksen määrää ei pysty ulkopuolinen ymmärtämään. Paha olo vain tuli jostain. Se oli kuin painajaisunta, joka jää päälle”, kuvailee Päivi sairastumistaan. Tuona ajanjaksona hän kävi sairaalassa Peijaksen psykiatrisilla osastoilla ja Kellokoskella yhteensä 40 kertaa eripituisissa pätkissä ja useimmiten myös aina viikonloppuisin. Valoa näkyvissä Sumussa elämistä kesti kuusi vuotta, kunnes vuoden 2000 loppukesästä Päivi siirrettiin Kellokoskella kroonikko-osastolle. Eräänä päivänä Päivin oma hoitaja tuli juttusille ja kysyi: ”Päivi, haluatko sinä viettää loppuelämäsi sairaalassa?” Yllättävä kysymys herätti lopulta Päivin ajattelemaan omaa elämäänsä. Siitä hetkestä sai alkunsa Päivin henkinen päätös kuntoutua skitsofreniasta. Kuntoutumisprosessi vaatii kuitenkin töitä ja aikaa, etenkin psyykkisten sairauksien kohdalla. Hoitajan kanssa käymänsä keskustelun jälkeen Päivi vietti sairaalassa vielä tarkalleen 9 kuukautta ja 2 viikkoa. Tuona aikana Päivin suureksi avuksi olivat hoitajan hänellä teettämät tehtävät. Ne koostuivat erilaisista kirjoituksista, kuten päiväkirjan pitämisestä. Leikillisesti Päivin kirjoitustehtäviä kutsuttiin ”Super-Päivin käyttöohjeiksi”. Kun Päivi kotiutettiin Kellokoskelta, hänelle tarjottiin terapiaa joka toinen viikko. Tämä ei kuitenkaan ollut riittävä määrä, sillä Päivi oli vasta kuntoutumisprosessinsa alkumetreillä. Onneksi hänelle tarjoutui tilaisuus päästä terapiaan Tikkurilan kuntoutuskeskukseen. Vuosien 2001 ja 2006 välisenä aikana Päivi ehti käydä yksilöhoidossa ja lukuisissa erilaisissa terapiaryhmissä, kuten kognitiivisia taitoja harjaannuttavissa ryhmissä sekä mm. kehonhallintaryhmissä. Ne osoittautuivat Päivin toipumisen kannalta välttämättömiksi. Lisensiaattityö omasta kuntoutumisprosessista Samoihin aikoihin, kun Päivi kotiutettiin Kellokoskelta ja hän aloitti Tikkurilan kuntoutuskeskuksen terapiaryhmissä, hän alkoi myös haaveilla lisensiaattityön tekemisestä. Vuonna 2001 Päivi esitti toiveensa Valtiotieteellisen tiedekunnan professorille ja lehtorille. Ajatukseen skitsofreniapotilaan lisensiaattityöstä ei kuitenkaan suhtauduttu heti kovinkaan myönteisesti. Alkuun Päivi sai kirjoitettavakseen esseitä, jotka hänen mukaansa olivat jälkikäteen aivan kauheaa luettavaa. Toive oman lisensiaattityön tekemisestä eli Päivissä kuitenkin sitkeänä ja aihekin tarkentui vähitellen: lisensiaattityö omasta kuntoutumisprosessista. Ideana oli haastatella omaan hoitoon ja kuntoutukseen osallistuneita mielenterveystyöntekijöitä sekä peilata omia kokemuksia laajaan skitsofreniaa käsittelevään tieteelliseen kirjallisuuteen. Lopulta oma tutkimustyö sai yliopistolta vihreää valoa ja Päivin pitkäaikainen haave toteutui. Päivin lisensiaattityö valmistui vuonna 2005 ja siihen pohjautuva kirja Skitsofreniasta kuntoutuminen paria vuotta myöhemmin. Kirjan tekemiseen hän sai tukea Mielenterveyden keskusliitolta. ”Tutkimustyön tekeminen ja kirjan kirjoittaminen oli minulle erittäin terapeuttinen kokemus. Oman sairauteni tutkiminen on tuonut tunteen, ettei kaikki kokemani ole ollut turhaa. Olen siis voinut jotenkin hyödyntää vaikeita ja tuskallisia kokemuksiani. Voin jopa sanoa, että opiskelu on osaltaan pelastanut minut. Ainakin se on auttanut minua kuntoutumaan sairaudestani. Tutkimustyö on ollut myös mielekästä toimintaa, ei vain puuhastelua puuhastelun vuoksi.” Terapeutin vastaanotolla Vuoden 2007 alusta alkaen Päivi on käynyt yksityisen terapeutin vastaanotolla yhdestä kahteen kertaan viikossa. Kela korvaa osan yksityisen terapian kustannuksista, ja Päivi on myös saanut psykoterapiaansa Valtava-tukea. Terapia on Päiville edelleen erittäin tärkeä osa omaa kuntoutumisprosessia. On myös tärkeää tarkistaa lääkitystä säännöllisin väliajoin. Tällä hetkellä Päivi selviää hyvin miedolla lääkityksellä, johon kuuluu antipsykoottinen lääke ja masennuslääke. Kuten moni muu skitsofreniasta kuntoutunut, myös Päivi olisi halukas tekemään osa-aikaista työtä, mikä pitäisi ajatukset virkeinä ja päivärytmin säännöllisenä. Täyspäiväistä työntekijää ei hänestä kuitenkaan tulisi. Kolmen vuoden pesti MTKL:n osa-aikaisena projektitutkijana loppui vuodenvaihteessa ja nyt on ollut haussa uusi työ. Myös tutkimuksen jatkaminen on ollut mielessä. Vapaa-aikanaan Päivi käy pelaamassa sulkapalloa, lenkkeilee tutussa porukassa ja kävi juuri tuttavaperheen luona piipahtamassa pihatöitä tekemässä. Toivoa ei saa koskaan menettää Kysyttäessä Päiviltä, mitä asioita hän pitää tärkeänä skitsofreniapotilaiden kuntoutuksessa, hän mainitsee hoidon kehittämisen sekä toivon ja vertaistuen merkityksen. Hoidon kehittämisen tarve liittyy muun muassa alueellisiin eroihin mielenterveyshoitojen toteuttamisessa: yhtenäistä hoitokäytäntöä siis kaivattaisiin. Toivon merkitystä Päivi pitää erittäin tärkeänä. Aina on mahdollista kuntoutua skitsofreniasta, jos siihen saa riittävää ulkopuolista tukea ja kannustusta, ja jos omat henkiset voimavarat antavat myöten. Vertaistuki on myös mielenterveyssairauksien kohdalla erittäin olennaista. Omassa viiteryhmässään jokainen voi kokea olonsa ”normaaliksi”. Päivi on itse vetänyt useita vertaistukiryhmiä ja syksyllä alkaa taas uusi kurssi. Päivin syksyn täyttävät myös lukuisat tilaisuudet, joihin häntä pyydetään kertomaan omasta kuntoutumisprosessistaan. Lue lisää: Sairaalasta suoraan metsähommiin » Skitsofrenia Skitsofrenia ja sairaudentunto Skitsofrenia Sairastumisen syyt Psykoosi Oireet Ennakko-oireet Kognitiiviset oireet Oireet Sairauden diagnosointi Sairauden kulku ja ennuste Hoito Hoito Hoitosuunnitelma Näkökulma skitsofreniahoidon valintaan Kuntoutus Vaihtoehtoiset lääkemuodot Hoito Lääkehoito Sairaalahoito Elämänlaatu Kognitiivinen kuntoutus Selviytyminen arjesta Perhenäkökulma Skitsofrenia ja toimintakyky Tukea sairastuneelle Elyn Saks Omaisten tuen tarve Päivin tarina Ajankohtaista Asiaa skitsofreniasta -tilaisuuden puheenvuorot Skitsofrenian uusiutuminen Kysymysarkisto Kysymysarkisto SIVUKARTTA | PALAUTE | Tietosuojakäytäntö ja vastuuvapauslausekeOy H. Lundbeck Ab Logomo Byrå, Köydenpunojankatu 14, 20100 Turku Puh. 02 276 5000 Otsuka Pharma Scandinavia AB, Birger Jarlsgatan 27, 111 45 Stockholm, Sweden. Puh. + 46 8 545 286 60